Viime viikonloppuna (en muista oliko la, vai su) olin Liisalla. Käytiin ajamassa ponit
Liisan,
Lauran ja
Venlan kanssa. Minä ja Liisa ajettiin Liinaa, ja Laura ja Venla Sepiä. Koko lenkki meni hyvin, aika reippaasti kuitenkin. :)
 |
| Molemmilla poneilla päivä: "En näytä söpöltä, en laita korvia höröön" |
 |
| Laura siellä taustalla! :D |
Eilen, torstaina minulla piti olla tunti Tupunassa. Menin tallille Liisan ja Lauran kyydillä, vaikka heillä onkin tunti ennen minua. Autoin Liisaa pistämään Burgin kuntoon. Kun Liisa ja Laura oli jo tunnilla, minun piti auttaa tallilla olevaa pikkutyttöä laittamaan Suomenhevosruuna, Vinski pois.
Koko ajan tuuli aivan kauheasti, ja itse olin sormista aivan jäässä. Oman tunnin alkuun oli enää vajaa 10min aikaa, kun tuli kauhea tuulenpuuska, ja siitä kentän vieressä olevan rakennuksen katolta irtose pressu. Tai sen pressun kulma. Se alkoi sitten liuhua tuulessa, ja totta kai hepat sitä pelkäsi. Saivat pariin kertaan kohtauksen siellä kentällä, mutta kukaan ei onneksi tippunut.
Tunti sitten lopetettiin hieman ennen kuin kuuluisi, ja hevoset vietiin talliin. Tallilla olleet aikuiset yrittivät laittaa pressua kiinni, mutta ei sitä sitten saatu, joten en tunnille päässyt. :/ Oikeastaan, ei se haitannut niin paljon kuin yleensä, jos tunti peruuntuu, koska kenttä oli aivan jäässä, ja siellä ei voinut kuin kävellä. Lisäksi, uusi tunti sovittiin sunnuntaille, samassa ryhmässä.
Tänään olin sitten liikuttamassa Sepin, kun Liisa perheineen lähti koko viikonlopuksi jonnekkin tuttujensa luo, ja hautajaisiin. Ilma oli aivan hirveä, tuuli ja satoi lunta, ja pakkasta oli ainakin -5astetta. Jollain sisulla vain raahauduin tallille.
Kun hain Sepin tarhasta, se leikki jotain piiloa, kun en meinannut löytää sitä hämärässä, kun herra oli mennyt puun taakse piiloon. :D Lisäksi Liinakin meinasi suikata portista, kun avasin sen. Hoitaessa poni käyttäytyi kympin arvoisesti, seisoi nätisti koko ajan, eikä ollut mitään ongelmaa.
Puin itseni ja ponin "joulukuuseksi" Liisan ohjeiden mukaan. Eli olimme täynnä heijastimia. :)
Äiti lähti kävellen mukaan. Jossain vaiheessa Sepin mielestä äitini oli todella pelottava mörkö! Oli aivan pakko kyylätä, ja eteen päin ei voinut liikkua. Tie ei ollut liukas, vain kova, joten ravailin tien penkoilla.
Alku käyntien jälkeen tein paljon siirtymisiä käynnistä raviin ja toisin päin. Yritin saada niistä mahdollisimman tarkkoja, ja samalla ponille jotain tekemistä, ettei menisi vain puskien kyyläämiseksi. Ja vähän ajan päästä Sepi tajusi idean!
Melko pian äiti kääntyi takaisin, ja minä jatkoin vielä vähän matkaa. Otin myös pari pientä laukkapätkää, kun
ponilla tuntui vauhtia riittävän. Aluksi nostot sujuivat huonosti, ja laukka ei noussut, mutta parin yrityksen jälkeen laukkakin nousi. Kehuin ponia ja annoin sen laukata pienen pätkän, ja sen jälkeen jatkoin käynnissä.
Hetken kävelyn jälkeen käännyin, ja ravasin kotiin päin. Nyt sitten olikin jo ponin mahanalus täynnä jalkoja. :D Sain kuitenkin ravin melko rennoksi, joten uskalsin laukata. Laukka ei kuitenkaan ollut rentoa, joten ravilla jatkettiin. Yksi aivan minilaukka otettiin vielä, ja se onnistui hyvin, vaikkakin pukki tuli nostossa.
Kun piti kääntyä tielle, jolta pääsee kotiin, en meinannut saada Sepiä kääntymään sinne! Mitäh? Ei meinannut mennä, ihan raipalla jouduin auttamaan. Kotiin kääntymisen jälkeen, poni otti ensimmäisen "pelästymisen" näki takana jotain mörköjä, ja lähti melko kovaa ravia eteen. Yhden käden pysäytys pelasti, eikä menty edes pitkää matkaa.
Tästä jatkoimme ravissa, poni ravaili aivan rauhassa, kunnes taas joku kauhea mörkö oli takana. Silloin lähdettiin jo nopeaa laukkaa eteen päin, ja nyt meni hetki ennen kuin sain tehtyä yhdenkäden pysäytyksen.
Käynnillä jatkettiin, kunnes poni oli rento, jolloin ravattiin. Tien vieressä oli puska, joka kahisi tuulessa, ja oli se sitten hirveä! Koko poni pysähtyi, ja jäi tuijottamaan puskaa. Kyllä siitäkin sitten ohi päästiin kauhistellen kuitenkin, ja mentiin ravilla. Vähän väliä Sepi tuijotti taakseen, kuin joku mörkö seuraisi, mutta kotiin selvittiin ehjin nahoin.
Tallilla odottamassa oli äiti ja Liisan pappa, joka hoitaa nyt myös poneja. Itselläni oli lenkin jälkeen kasvot ja vasemman käden sormet aivan jäässä, muuten ei ollut kylmä. Riisuin ponin melko nopeasti, ja laitoin sille loimen. Sepi pääsi hoitamisen jälkeen karsinaan juomaan lämmintä vettä.
Huomenna ja sunnuntaina saan myös mennä liikuttamaan Sepin, mutta täytyy vielä neuvotella äidin kanssa. Jaa, tältä päivältä pari kuvaa.
 |
| Heijastimet näkyy hyvin. :) Eikä tuossa ole edes kaikkia... |
 |
| Ilme oli karsinassa aika tympeä.. |