Hevoset vei sydämmen: Dinasaurus ja baanailua

Pari viime tuntia olen mennyt Dinalla. Kaikki ei ole mennyt ihan putkeen, hyvä mieli on jäänyt ainoastaa vastalaukoista jotka onnistuvat mielestäni todella hyvin viime viikolla! Muu saakin sitten jäädä kertomatta.

Oikea tyylinäyte.. :p

Viikonloppuna käytiin Liisan kanssa ratsastamassa ponit. Minäkin ratsastin, tosin ylisöpöllä (ja pienellä) Sepillä. :D Mentiin pellolla, ja tein perustyöskentelyä ponin kanssa. Kovin hyvin se ei taipunut, mutta siirtymiset ja tempon muutokset oli tooosi hyviä! En uskaltanut istua ravissa alas, ja laukassa menin kevyessä istunnassa ettei ponin selkä katkea. :D

Hieman Sepi innostui vauhdissa ja melkein tipuinkin, koska äkkikäännös tuli vähän puskista. Muuten Sepi oli kyllä tosi kiva! En mä sillä aio ratsastaa enää, mutta teki ponille varmasti ihan hyvää että joku kävi selässä "läpiratsastamassa" sen, kun ei sitä ole vähään aikaan selästä liikutettu.

Sunnuntaina ajoin Sepiä samalla pellolla. Sepillä oli vauhtia aika paljon, ja tein kärryillä myöskin kiemuroita sekä siirtymisä. Poni oli aivan mahtava kun pyysin siltä tempon muutoksia ja siirtymisiä! Annoin myös Sepin laukata kärryjen edessä, myös muutaman kaaren ja yhdellä suoralla päästeltiin oikein kunnolla. Ravissakin pari kertaa pyysin sitä kunnolla eteen.