Paras jäi taas saavuttamatta

Nyt on taas vietetty aikaa ratsailla pähkäillen hullua jalkaongelmaa. Tiistaina oli Kallen valkka, menin Burgilla ja eipä kukaan ollut kuvaamassa enää yhdeksän jälkeen pakkassäässä..

Koko alkutunnin Burgi vain valui joka suuntaan enkä saanut kasattua sitä yhtään ohjan ja pohkeen väliin. Aloitettiin tekemällä nelikaarista kiemurauraa, ja hevonen leijaili ylöspäin ja itse yritin pitää vain tasapainoni. Tehtävä vauhtui pian viisikaariseksi, ja käännökset olivat jo paljon tiukempia. Jotenkin sain silti Burgin survottua niille kaarille.

Välikäyntien jälkeen jatkettiin oikeasta kierroksesta kolmikaarisella, ennen viimeistä kaarta piti nostaa laukka ja tehdä kaareen voltti. Miten ikinä selitetäänkään. Laukat nousi ihan hyvin, kun otin raipan avuksi. Ei mennyt enää pohkeet läpi ja en viitsinyt ruveta tappelemaan sen kummemmin niin raippa oli hyvä apu.

Tässä vaiheessa mato-Burgi löysi hieman vahvemman vaihteen.. Toiseen suuntaan tultiin sama juttu, jouduin vain ottamaan nostot käynnistä, kun oma kehonhallinta ja tasapaino ei riittänyt ravinostoihin. Vasemmalle Burgi oli hieman jäykempi, mutta onnistui kuitenkin.

Tunnilla menin Hanko-ponilla. Vaihdettiin Reetan kanssa, kun Reetta on minua pidempi, ja minäkin olen jo liian pitkä tuolle ponille. Aluksi pelkäsin että poni lyyhistyy mun alle, mutta kyllä se koko tunnin selvis. Raippaa saikin käyttää tuolle riiviölle ihan tosissaan, kun se testasi ihan kunnolla.

Keskivaiheilla tunnilla meni kaikkein parhaiten, teimme laukannostoja ja vasemmalle ne sujui pari kertaa tosi mallikkaasti. Välillä taas koko homma kusi siihen malliin että huhhuh.. Mutta päättäväisyydella ja parilla pään sisällä kiroamisella, ponikin toimi ihan hyvin.

Tunnilla juurikin laukannostoissa jalka taas nousi ihme asentoon, ja jalkani hieman kärsivät niistä lainasaappaista... Mutta jos se jalka vielä joskus pysyisi oikealla paikalla..
Olisiko teillä lukijat mitään erikoispostausideoita? Heti kun ehdin, niin voisin toteuttaa jotain. :)